Lounasetu maksaa itsensä takaisin.

Verorahoin tuettu lounas on investointi työllisyyteen - Etu maksaa itsensä takaisin. Lounasetu hyödyttää ravintola-alaa vuosittain noin 70 miljoonan euron arvosta lisäämällä ravintola-alan kokonaiskysyntää. Oxford Researchin selvityksen mukaan lounasetu tuo valtion kassaan 25 miljoonaa euroa. Lounasetujärjestelmä edistää myös alan työllisyyttä luomalla yli tuhat työpaikkaa ravintola-alalle. Valtio investoi lounasetuun 17 miljoonaa euroa vuosittain.
 



Oxford Researchin laskelmien mukaan verotuettu lounasruokailu lisää ravintola-alan kokonaiskysyntää noin 67 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan veroetu kasvattaa julkisen sektorin verotuloja noin 12 miljoonan euron arvosta ja vähentää työttömyyden aiheuttamia kustannuksia yli 13 miljoonaa euroa.

Oxford Researchin selvitys julkistettiin Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry:n ja Edenred Finlandin 15.10. järjestämässä ”Päivän puhutuin ateria – lounas työpäivän aikana, lautasellinen kasvua ja työllisyyttä” -seminaarissa. Seminaarin pääpuhujina toimivat oikeus- ja työministeri Jari Lindström sekä Christopher Wanjek, ILO:n julkaiseman ”Food at Work” -teoksen kirjoittaja.

– Hetki, jonka laittaa lounastaukoon maksaa itsensä takaisin lisäämällä tuottavuutta ja työtehoa, sanoo oikeus-ja työministeri Jari Lindström.

– Lisäksi lounasetu tukee ravintola-alaa eli työllisyyttä, jatkaa Lindström.

Tällä hetkellä lounassetelin veroetu on 25 prosenttia.

– Vaikka laskennallisesti veroedusta koituu verottajalle arviolta noin 17 miljoonan euron vuosittaiset menetykset, korvautuvat nämä täysin ravintolatoiminnan työllisyysvaikutuksen ansiosta. Verotuettu lounasruokailu tuo merkittävän lisän ravintola-alan kokonaiskysyntään. Siksi on taloudellisesti edullisempaa pitää kiinni veroedusta kuin esimerkiksi luopua siitä, kertoo Oxford Research Oy:n toimitusjohtajaArttu Vainio.

– Julkisen sektorin saamien verotulojen yhteisvaikutuksesta yhteiskunta hyötyy lounasedusta yli 25 miljoonaa euroa. Täten lounasedun nettovaikutus on varovaistenkin arvioiden mukaan noin 8 miljoonaa euroa positiivinen. Kyseessä on sosiaalinen ohjelma, joka maksaa itsensä takaisin, sanoo Vainio.

Työpaikkaruokaloissa veroetu on korkeimmillaan jopa 40 prosenttia. Oxford Researchin raportissa todetaan, että jos myös lounassetelin veroetu korotettaisiin 40 prosenttiin, lisäisi tämä ravintola-alan työllisyyttä entisestään.

– Raportissa todetaan, että verotuki lisää lounaiden määrää noin 34 000 kappaleella päivittäin. Jos nämä jäisivät syömättä, tämä ei vaikuttaisi kielteisesti ainoastaan ravintola-alaan ja sen työntekijöihin, vaan myös työntekijöiden terveyteen ja työtehoon, sanoo Edenred Finlandin toimitusjohtaja Markus Mustelin.

– Lounastauko on yksi tärkeimmistä työkykyä ylläpitävistä arkisista rutiineista. Myös aiemmasta Taloustutkimuksella teettämästämme tutkimuksesta selviää, että yli 80 prosenttia suomalaisista työnantajista, työntekijöistä ja ravintoloista pitääkin olemassa olevaa lounasetujärjestelmää kustannustehokkaana ja hyvänä. Lounasetujärjestelmiä esiintyy lounassetelien ja lounaskorttien muodossa laajalti muuallakin Euroopassa. Ne ovat käytössä 19 EU-maassa, jatkaa Mustelin.

Oxford Research selvitti lounasedun makrotaloudellisia vaikutuksia lounassetelitoimittaja Edenred Finlandin toimeksiannosta. Oxford Researchin raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä