Startup-yrittäjän hyvinvointi – Alkuhuuman jälkeen alkaa tarpominen

Lauri Järvilehto on kansainvälisen peliyhtiön toimitusjohtaja, startup-yrittäjä sekä viiden lapsen isä. ”Työssä pitää olla jotain hyvää ja kaunista. Silloin jaksaa, vaikka joskus olisi niin väsynyt, että itkettää”, Järvilehto sanoo.

Lauri Järvilehdolla on takanaan järjetön määrä reissuja. Viiden lapsen isä on ollut viimeisen vuoden aikana reilut kaksi viikkoa kuukaudesta poissa kotoa. Järvilehto saattaa tulla Yhdysvalloista työmatkalta ja lähteä seuraavana päivänä Aasiaan. Startup-yrittäminen on välillä niin raskasta, että illalla itkettää.

Silti opetuspelejä valmistavan Lightneerin toimitusjohtaja sanoo voivansa hyvin ja on silmin nähden innoissaan työstään. Miten tämä on mahdollista?

”Minusta työhyvinvoinnin ratkaisee se, että illalla nukkumaan mennessä on tunne, että haluaa tehdä tämän – merkityksellisyyden tunne. Työssä pitää olla jotain hyvää ja kaunista. Silloin ei haittaa, vaikka välillä olisikin itkuväsynyt”, Järvilehto sanoo.

 

Yrittäjä Lauri Järvilehto, Lightneer

 

Startup-yrittäminen on ollut viime vuodet kaikkien huulilla. Etenkin pelialalla hypetystä on riittänyt. Vähemmän puhutaan yrittämisen kääntöpuolista: ympäripyöreistä työpäivistä tai toivon menettämisestä. Lightneerinkin tavoitteet ovat huippu korkealla. Se tähtää kvanttifysiikkaa lapsille opettavalla pelillään kärkikahinoihin maailman menestyneimpien viihdepeliyhtiöiden kanssa.

”Välillä tuntuu, ettei kukaan täysjärkinen ryhtyisi tähän, jos tietäisi miten järjettömän rankkaa tämä on – startup-yrittäminen on aika maanisdepressiivistä hommaa. Välillä menee todella hyvin, sitten tulee alamäki. Alkuhuuman jälkeen alkaa tarpomisvaihe. Uuden opettelun määrä on myös mieletöntä. Työ on jatkuvaa korkeanpaikanleiriä, koskaan ei voi hellittää. Mutta toisaalta tämä kaikki on uskomattoman palkitsevaa ja hienoa”, Järvilehto kuvailee ja hymyilee.

 

Halihali, pus pus –meininki ei riitä

Vielä pari vuotta sitten Järvilehdon elämä oli toisenlaista. Hän työskenteli Filosofian Akatemian sekä Aalto-yliopiston tutkijana ja oli kysytty luennoitsija. Filosofian tohtori perehtyi kirjoituksissaan usein työhyvinvointiin.

Aikaisemmassa elämässään Laurilehto oli kriittinen perinteistä corporate governancea kohtaan. Yrittäminen ei silti ole Järvilehdolle uusia asia. Lightneer on hänen perustamistaan yrityksistä jo neljäs.

Johtajana hän on joutunut Lightneerissa tarkistamaan aiempia käsityksiään.

”Yritysmaailman toimintatapoja on helppo kritisoida tutkijan tornista. Kun kädet ovat savessa, huomaa, että hierarkia on joskus ihan hyväkin asia.”

Lightneerinkin yrityskulttuuri on muuttunut, kun yritys on kasvanut.

”Organisaatiouudistuksessa teimme työntekijöille selkeämmät rajat. Aluksi olimme vähän niin kuin pellossa, hali hali pus pus jee jee -meiningillä. Mutta kun emme suoriutuneet asioista sillä tasolla kuin olisi pitiänyt, jengi alkoi kärsiä. Nyt paketti alkaa olla kasassa uudistuksessa, tiettyjä vapauksia ja etuuksia on purettu”, Järvilehto kertoo.

 

Tavoitteista ei voi tinkiä

Perinteistä yritysjohtajaa Järvilehdosta ei ole sukeutunut. Raha ja onnistumiset eivät merkitse hänelle paljoakaan. Rahoituskierrosten aikana Järvilehdon stressitasot ovat tapissa.

”En diggaa finanssipuolta kauheesti. Olen tottunut siihen, että sanotaan ei. Mutta tämä touhu on järjettömän binääristä: saat viisi miljoonaa tai nolla euroa. Koko homma vedetään usein vessapöntöstä ja aloitetaan alusta”, Järvilehto kuvailee.

”Tämä touhu on järjettömän binääristä: saat viisi miljoonaa tai nolla euroa. Koko homma vedetään usein vessapöntöstä ja aloitetaan alusta.”

Lightneer on onnistunut keräämään sijoittajilta tähän mennessä yli kuusi miljoonaa euroa. Järvilehdon mukaan taloudelliset onnistumiset tuntuvat hetken hyvältä. Hän ei kuitenkaan ole luonteeltaan onnistumisten tai voittojen metsästäjä.

Luvatuista tavoitteista ei kuitenkaan voi lipsua ja niiden eteen on tehtävä rajusti töitä.

”Hurjaa touhua, kun kaikki on niin valtavan kokoista verrattuna aikaisempiin duuneihin. Kirjojani on myyty kaiken kaikkiaan 30 000 kappaletta. Me puhumme kymmenistä miljoonista. On pakko olla superskarppi, pakko kiinnittää huomio pieniin detaljeihin. Kysyn jatkuvasti kirjasuosituksia ihmisiltä, että oppisin uutta ja ymmärtäisin.”

 

Hyväntekeväisyys lataa akut

Sijoittajat puhuvat exiteistä, Järvilehdolle työ kehitysmaissa on tärkeämpää. Tunne siitä, että voi parantaa maailmaa, madaltaa hänen stressitasoaan konkreettisesti. Lightneer on halunnut toimia ja viedä laitteita sekä pelejä heti liiketoimintansa alussa köyhiin maihin.

”Kun tulen Gambodzasta tai Ugandasta, tuntuu että akkuni on ladattu, jaksan taas. Länsimaissa valitamme lillukan varsista. Minulla on pitkään ollut filosofia, että etuoikeutetuilla on vastuu auttaa ihmisiä, joilla ei ole yhtä paljon. Kaikki länsimaalaiset elävät materiaalisella tasolla hyvin. Silti jaksamme jaagata indekseistä ja kikyistä”, Järvilehto sanoo.

Hän ei usko, että palkankorotus vaikuttaisi ihmisten motivaatioon tehdä työtä. Siitä seuraa vain hetkellinen onnen läikähdys.

”Johtajan pitäisi miettiä, miten ihmiset voisivat kukoistaa. Sen jälkeen pitää rakentaa olosuhteet sellaisiksi, että ne tukevat tätä. Itselleni tärkein työhyvinvoinnin tekijä on merkityksellisyys. Kun tietää, että pystyy parantamaan maailmaa, voi hyvin.”

”Johtajan pitäisi miettiä, miten ihmiset voisivat kukoistaa. Sen jälkeen pitää rakentaa olosuhteet sellaisiksi, että ne tukevat tätä. Itselleni tärkein työhyvinvoinnin tekijä on merkityksellisyys. Kun tietää, että pystyy parantamaan maailmaa, voi hyvin.”

Lapsi mukaan maailmalle

Palataan Järvilehdon omaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Miten on mahdollista sovittaa yhteen kansainvälinen startup-yrittäjyys ja suurperheen isyys?

Arkipäivisin Järvilehdon työpäivät venyvät helposti 12-tuntisiksi. Viikonloput hän pyrkii pyhittämään perheelleen.

Esa Saarinen sanoi minulle vuonna 2009 Pafos-leirillä, että tuntee paljon kuusikymppisiä monimiljonäärijohtajia, jotka on saavuttaneet kaiken työelämässä, mutta aikuiset lapset eivät tunne heitä. Esa sanoi, että älä sinä tee samaa virhettä. Tämän olen yrittänyt muistaa”, Järvilehto sanoo.

Viimeisen vuoden aikana hän on myös ottanut yhden lapsen kerrallaan mukaan työmatkoille.

”Lapseni ovat vierailleet maailman huipuissa tiede-, rahoitus- ja elokuva-alan organisaatioissa ja tavanneet huikeita ihmisiä.”

 

Näin jaksat startup-rumbassa:

1.) Merkityksellisyys. ”Raha ei motivoi ihmisiä työssä vaan merkityksellisyys. Kun tietää, että pystyy parantamaan maailmaa, voi hyvin.”

2.) Pyhitä viikonloput perheelle. ”Arkipäivisin työpäivät venyvät pitkiksi, mutta viikonloput pyrin pyhittämään perheelle. Aina tämä ei tosin ole mahdollista.”

3.) Suunnittelu. ”Suunnittelemme vaimoni kanssa kalenterien kanssa viikon ohjelman tunnin tarkkuudella. Muuten arki olisi mahdotonta.”

 

Teksti: Jonna Vuokola

Kuva: Jonna Vuokola