Töissä ei tarvitse olla supersuorittaja pärjätäkseen

Aivotutkija Kiti Müllerin mukaan jokaisessa yrityksessä on työntekijöitä, jotka voivat hyvin sekä niitä, jotka eivät pärjää. Media korostaa liiaksi ääripäitä. Yleisesti ottaen työhyvinvointi voisi olla Suomelle vientituote.

Miten ihmiset oppivat löytämään tasapainon omien biologisten rytmiensä ja ympäröivän yhteiskunnan rytmin kanssa? Tätä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää kysymystä Nokian lääketieteellinen asiantuntija Kiti Müller miettii kuumeisesti. Kysymys koskettaa nykyisin lähes kaikkia ihmisiä.

Globalisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet työn tekemistä. Moni ihminen kommunikoi telekonfferensseissa aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Osa taas kukkuu ja keskustelee muuten vaan pitkälle yöhön sosiaalisessa mediassa. Moni ihminen on Müllerin mukaan biorytminsä kannalta töissä ja valveilla väärään aikaan.

”Ihmisen biologinen unen ja valveillaolon rytmi ei ole synkassa ympäröivän yhteiskunnan rytmin kanssa. Tähän liittyy selkeitä terveysriskejä”, Müller sanoo.

 

Biologinen ja yhteiskunnallinen kello käyvät eri tahtia

Tutkimukset osoittavat, että kaikissa elimissä on olemassa niin sanotut biologiset kellot. Valoisuuteen ja pimeyteen liittyvä uni-valverytmi on Müllerin mukaan kapellimestari, joka koordinoi elimistön muita rytmejä. Hänen mukaansa ihmisten pitäisi oppia ymmärtämään kehonsa rytmejä ja miettiä sen jälkeen, miten ne ja ympäristön rytmi voitaisiin hitsata yhteen.

Müller ei usko, että työhyvinvointiin on olemassa helppoja yksittäisiä konsteja. Ihmisten arki- ja työelämän yhdistämisen tasapaino on työhyvinvoinnin kannalta olennaisin asia. Elämä on kokonaisuus, josta ihmiset itse ovat viime kädessä vastuussa. Ihmisten pitää oppia tunnistamaan itsessään omat erityispiirteensä: Millainen nukkuja olen? Milloin olen aktiivisin? Miten minun pitäisi elää? Tämän jälkeen voi kommunikoida työnantajan kanssa siitä, miten työ suunnitellaan sellaiseksi, että jokainen tiimin jäsen pärjää siinä kohtuullisen hyvin.

”On epärealistista, että työpaikalle saataisiin aikaan ratkaisu, joka olisi kaikkien kannalta täysin sopiva. Me ihmiset olemme yksinkertaisesti niin erilaisia.”

 

Työnantaja ei voi korjata arkea

Müller on koulutukseltaan neurologi ja tehnyt ennen Nokiaa pitkän uran tutkijana Työterveyslaitoksella ja Helsingin yliopistossa. Aivotutkijaa on lähes kolmekymmenvuotisen uransa ajan kiinnostaneet työhyvinvointiin liittyvät kysymykset. Vuosien varrella hän on tavannut ja keskustellut tuhansien työntekijöiden kanssa hyvin erilaisista yrityksistä ja organisaatioista.

”Ajattelen tällä hetkellä, että kaikilla työpaikoilla on ihmisiä, jotka voivat hyvin sekä niitä, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää. ”

Ihmisten työssä jaksamisen taustalla voi olla kuitenkin muitakin kuin työhön liittyviä selityksiä. Tästä puhutaan liian vähän. Vaikka työ olisi hyvin mitoitettu ja ihmisen osaamisen kannalta optimaalinen, arki voi kuormittaa työntekijää niin, ettei hän jaksa työssä.

”Kun oikeat ihmiset ovat oikeissa rooleissa, asiat etenevät suhteellisen omalla painolla. Tämän minä ymmärrän paljon puhuttuna itseohjautuvuutena.”

”Jos työntekijän arjessa on erittäin kuormittavia asioita, työnantaja ei voi välttämättä tehdä mitään edistääkseen työntekijän hyvinvointia. Ihmisellä on kokonainen elämä, johon kuuluvat työ, arkielämä sekä muut intressit, kuten harrastukset.”

Julkisuus nostaa esiin työssä jaksamisen kannalta ääriesimerkit: ”Ajoin itseni piippuun ja romahdin.” Media kertoo joko burnoutin saaneista tai yli-ihmisistä. Tämä harmittaa Mülleria.

”Suurin osa ihmisistä sijoittuu näiden ääripäiden välimaastoon. Mielestäni olisi tärkeää, että tavalliset arjen selviytyjät saisivat äänensä kuuluville ja jakaisivat niksejä selviytymisestä myös muille.”

 

Työtunnit eivät kerro tehokkuudesta

Yleisesti ottaen suomalainen yritysmaailma on edelläkävijä työhyvinvointiin liittyvissä käytännöissä. Työhyvinvointi on suomalaisyrityksissä hyvin esillä ja yrityksillä on selkeät prosessit työntekijöiden hyvinvoinnin tarkkailemisessa sekä ylläpitämisessä.

Työhyvinvointi on Müllerin mielestä asia, jossa Suomella olisi muulle maailmalle paljon annettavaa. Skandinaviassa työnantaja ymmärtää, että ihmisten toimintakyky on rajallinen, ja että se vaihtelee.

”On harha, että jatkuva työpaikalla roikkuminen olisi työtehon kannalta hyvä asia. Suomalaisessa yrityskulttuurissa vallitsee ajatusmaailma, että työntekijä tarvitsee vapaa-aikaa ja lomaa. Silti tutkimustulosten mukaan olemme todella aikaansaavia, työtehossamme ei ole mitään hävettävää. Maailmalla myös arvostetaan no nonsense -tyyppistä tapaamme tehdä asioita.”

Yli kymmenen tunnin työpäivät heikentävät tutkitusti myös kognitiivista suorituskykyä.

 

Lounasajoista ja kahvihetkistä kannattaa pitää kiinni

Väsymys ja jatkuva muutos syövät luovuutta. Työn tekemisen rutiineja ei ole järkevä muuttaa alvariinsa. Vaikka maailma muuttuu nopeasti, työrutiineja ei pidä päivittää päivittämisen vuoksi. Hyviksi havaituista käytännöistä kannattaa Müllerin mukaan pitää kiinni tiukasti.

Tällaisia rautaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi kahvihetket ja lounasajat. Aivot tarvitsevat lepoa noin kolmen tunnin välein. Paussi kannattaa pitää myös hyvässä seurassa työkavereiden kanssa, neurologi neuvoo.

Müller palasi juuri kolmen viikon lomalta Yhdysvalloista.

”Amerikassa työpaikoilla on joku pieni kioski, josta voi ottaa kertakäyttöpakatun hampurilaisen, pitsanpalan tai salaatin, joka nautitaan työpisteen ääressä.”

Suomalaisessa työelämässä on Müllerin mielestä paljon ihmisen mittaisia asioita. Elämänrytmi on täällä erilainen kuin monissa muissa maissa. Suomessa on myös turvallista ja hyvät koulut.

”Näistä aineksista kannattaisi vielä suunnitelmallisemmin rakentaa rekrytointivaltteja, joilla houkutellaan osaajia Suomeen. Tiedän, että moni on hakeutunut tänne töihin hyvän elämämme vuoksi.”

Kiti Müller, Nokia Oyj
”Uupunut ihminen ei innovoi vaan keskittyy selviytymiseen. Työn tietyt rutiinit auttavat ihmisiä palautumaan ja jaksamaan töissä paremmin”, sanoo Kiti Müller.

KITI MÜLLER

Työ: Nokian lääketieteellinen asiantuntija

Ura: Müller työskenteli ennen Nokiaa lähes kolmekymmentä vuotta tutkijana ja työelämän aivoterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksessa ja Helsingin yliopistossa

Koulutus: neurologi

Motto: ”Tulevaisuutta voi parhaiten ennustaa tekemällä sitä.”

 

3 työhyvinvointitrendiä

Quick fixiä ei ole. Ihminen on kokonaisuus ja arjella sekä vapaa-ajalla on myös vaikutus työhyvinvointiin. Ihmisten pitää oppia tunnistamaan omat erityispiirteensä.

Ihmiset jaksavat töissä pidempään. Iän myötä ihmisissä tapahtuu tiettyjä biologisfysiologisia muutoksia, palautumisaika esimerkiksi pitenee vanhetessa. Kun tällaiset asiat pystytään huomioimaan työssä, ihmiset voivat olla töissä hyvin vanhanakin. Teknologialla on tässä merkittävä rooli.

Corporate wellness. Suomalaisilla työpaikoilla puhutaan paljon työhyvinvoinnista ja yrityksissä on selkeät työhyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitoon liittyvät prosessit. Tämä on asia, josta suomalaisten kannattaa iloita.

Teksti: Jonna Vuokola

 

 

Kysyimme yhteensä viideltä työhyvinvoinnin asiantuntijalta, millaiset asiat korostuvat nykyisin HR-työssä ja mikä saa ihmiset voimaan hyvin työpaikoilla.

Lue kaikki haastattelut ”Työhyvinvointi Suomessa 2020 -ammattilaiset kertovat” -julkaisusta. Syötä sähköpostiosoitteesi ja lähetämme julkaisun sinulle.


 

 

Lue, kuinka lisätä työhyvinvointia henkilöstöeduilla