Suomalaisista 84 % pitää työsuhde-etuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

 

Enemmistö suomalaisista pitää työsuhde-etuja merkittävänä työhyvinvoinnin ja työnantajamielikuvan kannalta. Kyselytutkimukseen vastanneista 77 prosenttia kertoi työnantajansa tarjoavan työntekijöille työsuhde-etuja. Yleisimmät työsuhde-edut suomalaisilla työpaikoilla ovat lounasetu ja liikuntaetu.

Vastaajista puolet kertoi työnantajan tarjoavan lounasedun (50%) ja liikuntaedun (49 %). Kulttuurietu on tarjolla 36 prosentille ja puhelinetu 34 prosentille vastaajista.

Lounas- sekä liikuntaetu on tarjolla noin puolelle vastaajista.

 

Reilu kolmannes vastaajista kertoo työnantajan tarjoavan kulttuuri- tai puhelinedun.

 

Viidennes (19 %) vastaajista kertoi, että heidän työnantajansa ei tarjoa lainkaan työsuhde-etuja, ja samoin viidennekselle (21 %) työnantaja tarjoaa vain yhden edun. Yli kolme työsuhde-etua on tarjolla 21 prosentille vastaajista. Noin viidennes ei hyödynnä lainkaan työnantajan heille tarjoamia etuja. Kaikkien tutkimukseen vastanneiden mukaan käytetyimmät työsuhde-edut ovat lounasetu (38 %), liikuntaetu (37 %), puhelinetu (29 %) ja kulttuurietu (29 %).

 

Työsuhde-edut parantavat työhyvinvointia ja työnantajamielikuvaa

Vastaajista, joilla on käytössään jokin työsuhde-etu, 84 prosenttia kertoi, että ne lisäävät työhyvinvointia. Naisista 42 prosenttia piti työsuhde-etujen vaikutuksia työhyvinvoinnille erittäin tärkeänä kun vastaava luku miesten keskuudessa oli 30 prosenttia.

Työsuhde-eduilla on myös suuri vaikutus työnantajamielikuvaan. Erityisesti liikunta- ja kulttuuriedulla (83 %), Lounassetelillä (75 %), työpaikkaruokalalla (72 %) sekä työmatkaedulla (67 %) nähdään olevan hyvin tai melko suuri vaikutus mielikuvaan työnantajasta. Naiset ajattelevat useammin kuin miehet, että työsuhde-eduilla on myönteinen vaikutus työnantajan mielikuvaan.

 

– Hyvinvoivat työntekijät ovat ehdottomasti työpaikan tärkein voimavara. Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää oikeaa tasapainoa työn ja siitä palautumisen välillä. Taitava työnantaja tiedostaa tämän ja panostaa työympäristöön, joka kannustaa ihmisiä huolehtimaan itsestään, toteuttamaan itseään ja kehittymään omassa työssään, sanoo työterveyslaitoksen asiantuntija Jaana Laitinen.

 

Työsuhde-etujen rahalliset säästöt osalle epäselviä

Noin hieman yli puolet vastaajista tietää tarkalleen, kuinka paljon he säästävät rahaa käyttämällä työsuhde-etuja, kolmannes tietää suurin piirtein ja joka kymmenes ei ole lainkaan selvillä työsuhde-etujen rahallisista säästöistä.

Esimerkiksi 48 prosenttia vastaajista tietää tarkalleen, kuinka paljon he säästävät käyttäessään Lounasseteliä ja 59 prosenttia liikuntaetua. Vastaajat olivat parhaiten perillä asuntoedun rahallisista hyödyistä, mutta senkin kohdalla ’vain’ 70 prosenttia tiesi säästöt tarkalleen.

Syiksi tietämättömyydelle vastaajat kertoivat kiinnostuksen puutteen (53 %) ja etujen laskemisen monimutkaisuuden (40 %). Vastaajista 16 prosenttia kertoi syyksi sen, että työnantaja ei ole tarjonnut riittävästi tietoa työsuhde-eduista.

-Työsuhde-edut ovat selvästi tärkeitä sekä työnantajille että -tekijöille. Tutkimuksen pohjalta voi sanoa, että etujen tärkeys määrittyy enemmän työhyvinvoinnin kuin esimerkiksi rahallisten hyötyjen kautta. On tärkeää, että työnantajat viestisivät riittävästi työntekijöille työsuhde-eduista, niiden perusteista sekä käytöstä, sanoo Edenredin toimitusjohtaja Leena Hellfors.

 

Naiset ottaisivat liikuntaedun ja miehet autoedun

Vastaajilta kysyttiin myös, minkä työsuhde-edun he ottaisivat käyttöönsä, jos he saisivat valita vain yhden edun. Selvän kärkikaksikon muodostivat autoetu (18 %) ja liikuntaetu (17 %). Mielenkiintoista oli se, että miehistä autoedun haluaisi 27 prosenttia ja naisista vain 10 prosenttia. Vastaavasti naisista 24 prosenttia valitsisi liikuntaedun ainoaksi edukseen ja miehistä vain 9 prosenttia.

Myös arkea ja perhe-elämää helpottavat palvelut saavat kannatusta työnantajan tarjoamina etuina. Noin puolet vastaajista ottaisi käyttöönsä kotilääkäripalvelut (45 %) tai kodinhoitopalvelut (45 %). Perinteisten etujen lisäksi aivan uusina etuina vastaajat haluaisivat yhden lomamatkan vuodessa (62 %), hieronnan (58 %) ja ostoedun ruokakauppoihin (49 %).

 

Lue lisää henkilöstöeturatkaisuista täältä

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalainen työssäkäyvä aikuisväestö. Tutkimusaineisto on kerätty nettikyselynä Consumer Compassin tutkimuspaneelissa joulukuussa 2016. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1334 vastaajaa, joista työelämässä oli 1029 vastaajaa (77%). Nämä 1029 vastaajaa vastasivat työsuhde-etuja koskeviin kysymyksiin. Aineisto painotettiin vastaamaan suomalaista työssäkäyvää aikuisväestöä iän mukaan.