Miksi yrityksen on pakko panostaa työhyvinvointiin?

Mitä enemmän olen valmentanut urheilijoita ja samaan aikaan luennoinut yrityksissä, olen löytänyt yhtäläisyyksiä työelämän ja kilpaurheilun välillä. Merkittävin yhteinen nimittäjä näillä kahdella on se, että sekä työelämä että kilpaurheilu vuonna 2016 ovat molemmat tulosurheilua. Joskus ehkä enemmän harrastelua, joskus huippu-urheilua, riippuen yrityksestä ja tavoitteista.

Tarkoitan siis, että samalla tavalla kuin urheilijat pelikentällä, yritykset kamppailevat keskenään toinen toistaan tiukemmilla markkinoilla. Mitä tulee näissä menestymiseen, palkkioihin, markkinaosuuksiin ja katteisiin, kilpaurheilusta ja työelämästä löytyy myös toinen yhteinen nimittäjä: voittaja vie kaiken. Jokainen muistaa Usain Boltin ja mestaruudet mutta harva muistaa kuka tuli samoissa kilpailuissa kolmanneksi.

Mutta siinä missä nykyaikaisessa urheilussakin, myös työelämässä aika on ajanut autoritaarisen ja keppi & porkkana -johtamisen ohi. Ei välttämättä jokaisessa yrityksessä mutta ainakin siellä missä menestys nostaa päätään.

Siinä missä urheilujoukkue ja yritys ovat todennäköisiä menestyjiä hyvän johtamisen, tuotteen ja strategian siivittämänä, kummankin menestyskaari muistuttaa lehmän häntää, mikäli työtä suorittava ja siten menestyksen aikaansaava tiimi ei voi hyvin. Urheilija ei voi parantaa suorituskykyään ellei ole terve. Terveys on perusta, jonka päälle on mahdollista rakentaa rautainen suorituskyky.

Sama koskee voittavan yrityksen työtekijöitä: sohvan pohjalla sairaana makaava työntekijä ei voi mitenkään tuottaa täysipainoisesti lisäarvoa projektisuunnitelmaan. Luovuus ei kukoista ja ideoita ei synny jos stressiviisari on jumittunut punaiselle. Kahdeksan tunnin työpäivä tuntuu kärsimykseltä ja tuottavuus sen aikana on murto-osa potentiaalistaan univajeesta, huonosta peruskunnosta ja ravitsemuksesta kärsivällä työntekijällä.

Tuottavuuden parantumisen ja menestymisen lisäksi näen työntekijöiden hyvinvointiin panostamisen palvelevan myös yrityksen henkilöstön suuntaan kohdistuvaa inhimillistä tekemistä. Sitä tunnetta, että ihminen välittää ihmisestä. Tietysti toimitusjohtajana ymmärrän myös Excel-johtajuuden näkökulman, jossa lasketaan tuloja ja menoja sekä pyritään maksimoimaan tulos. Mutta yksinään se ei menestyvässä yrityksessä riitä.

Kunnollista tulosta ei synny jos sitä eivät ole luomassa hyvät ihmiset. Vaikka työmarkkinat ovat mitä ovat, niin silti monella työntekijällä on mahdollisuus valita. Moni lahjakkain ei tee työtään ensisijaisesti rahan vuoksi vaan perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen alkaa vaakakupissa painaa se, että työ on mielekästä ja työpaikalla on hyvä olla.

Pitkässä juoksussa siellä missä työntekijä on pelkkä numero josta puristetaan kaikki irti, ei kannata olla. Ihmisen fysiologiaa voi venyttää vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen selkäranka katkeaa väkisinkin. Kovinkin meistä murtuu kun paine on riittävän suuri ja sitä kestää liian pitkään. Riippumatta siitä ajatteletko asiaa humaanista näkökulmasta vai tuijotatko Excelin kulusaraketta, tästä työnantajalle aiheutuva lasku on suuri.

Entä sitten otsikon kysymys? Vastaus kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan: yrityksen on pakko panostaa työntekijöiden hyvinvointiin jos se haluaa menestyä. Tuloksekas tiimi on pitkässä juoksussa terve, hyvinvoiva ja suorituskykyinen. Se voi hyvin sekä henkisesti että fyysisesti.

Mitä siis tehdä käytännössä?

  1. Johda ammattimaisesti. Huolehdi, että kaikille on selvää millä eväillä mennään ja mihin suuntaan. Ole avoin joka suuntaan ja kommunikoi. Kysy, kuuntele ja vastaa.
  2. Muista, että vain terve työntekijä voi antaa parastaan. Huolehdi, että työntekijät voivat hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Huolehdi, että kuormituksen ja palautumisen tasapaino on kohdallaan.
  3. Huolehdi työntekijöistä kokonaisvaltaisesti. Ihmisen kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan. Kun keho voi hyvin, myös mieli jaksaa paremmin. Kun mieli jaksaa, niin kehostakin huolehtiminen on kevyempää. Näytä, että työntekijä on tärkeä sekä osana tiimiä että yksilönä. Työnantaja ei voi määrätä mitä työntekijän tulee syödä, miten liikkua ja koska mennä nukkumaan. Mutta yritys voi vapaaehtoisesti tarjota työntekijän käytettäväksi työkalut, jotka hyödyttävät arjessa sekä työpaikalla että kotona.

Muista, että jos kuvittelet, ettei teillä ole budjettia huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista, olethan varautunut maksamaan laskun, joka aiheutuu heidän pahoinvoinnistaan? Muista, että kun työntekijä voi hyvin, se on meidän kaikkien etu.

 

Optimal Performance_Joni
Joni on Optimal Performance Oy:n toimitusjohtaja ja valmentaa voimaharjoittelua Optimal Performance Centerillä Helsingin Vallilassa. Ihmisen kehon ja mielen symbioosi ja elämäntapamuutoksen aikaansaaminen on aina ollut lähellä sydäntä. Ihmisen yksilöllisyys, kokonaisvaltaisuus ja mielekkään tekemisen löytäminen ravinnossa, treenissä ja elämäntavoissa on viidakko, jonka syövereihin Joni hukkui ammattimaisesti 2010 alkaen ja on edelleen sillä tiellä.

Käy tutustumassa Optimal Performanceen lisää tästä.