Mielekkyys ruokkii työntekijöitä - 8 askelta työhyvinvointiin

Työnantajan tehtävä on motivoida ja inspiroida työntekijöitä sekä tarjota heille puitteet voida hyvin. Edenred kysyi viideltä työhyvinvoinnin asiantuntijalta, millaiset asiat korostuvat nykyisin HR-työssä ja mikä saa ihmiset voimaan hyvin työpaikoilla.

Millaisia asioita työhyvinvoinnilla tänään ymmärretään? Miten asiantuntijat näkevät työhyvinvoinnin tulevaisuuden?

Suomessa on yhä vuonna 2017 hyvin erilaisia työpaikkoja. Osa ihmisistä on tiukasti aikaan ja paikkaan sidotussa tehdastyössä, kun taas esimerkiksi moni tietotyöläinen on vapaa päättämään, missä ja mihin aikaan työskentelee. Moni kansainvälisessä yrityksessä työskentelevä ihminen herää aamuvarhaisella tai istuu iltamyöhällä puhelinpalaverissa keskustelemassa toisella puolella maapalloa työskentelevien kollegoiden kanssa. Koska työ tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita, käsitykset työhyvinvoinnistakaan eivät istu yhteen muottiin.

Globalisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet radikaalisti työelämää. Näköpiirissä häämöttää kuitenkin paljon perustavanlaatuisempia muutoksia. Esimerkiksi robotiikan ja tekoälyn kehittyminen herättävät paljon keskustelua työn tulevaisuudesta ja ihmisten roolista työpaikoilla. Kukaan ei osaa varmasti ennakoida, millaiset ammatit säilyvät, mitkä taas katoavat tulevaisuudessa.

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on johtajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä.

 

Työhyvinvointia vai työn imua?

Edenred kokosi viisi työhyvinvoinnin asiantuntijaa ja HR-johtajaa kertomaan, mitä he nykyaikaisella työhyvinvoinnilla ymmärtävät. Haastateltavina olivat Finnkinon HR-johtaja Pia Rautio, Fazer-konsernin HR-johtaja Mika Videman, Solitan HR-johtaja Jonne Seppä, Nokian lääketieteellinen asiantuntija Kiti Müller sekä Unityn HR-asioista vastaava Leena Kuitunen. Millaisia työhyvinvointitrendejä tällä hetkellä on ilmassa? Millaiset asiat ja ajattelumallit taas ovat jäämässä taka-alalle?

Osa asiantuntijoista ajattelee, että työhyvinvointiin panostaminen on itsessään trendi: Suomalaiset työnantajat ovat ymmärtäneet, että hyvinvoivat työntekijät takaavat yrityksen menestyksen. Yritykset ymmärtävät yleisesti, että henkistä tai fyysistä uupumusta on tärkeä ennalta ehkäistä erilaisin keinoin. Ihmistä ei kuitenkaan voi pakottaa muuttumaan, vaan työntekijöiden on tehtävä päätökset. Viime kädessä työhyvinvoinnista ovat vastuussa työntekijät itse. Elämä on kokonaisuus, joka koostuu työtunneista, arjesta, harrastuksista ja uniajasta. Kaikki nämä asiat vaikuttavat toisiinsa.

Osa HR-asiantuntijoista pitää työhyvinvointi-käsitettä vanhanaikaisena ja he puhuisivat ennemmin työn imusta. Työhyvinvointi viittaa heidän silmissään vanhaan HR-maailmaan, jossa yritykset tarjoavat työntekijöille virkistyspäiviä ja erilaisia piristäviä asioita, jotka eivät varsinaisesti liity itse työhön. Pelikoneet, virkistyspäivät ja kahviautomaatit ovat edelleen tärkeitä asioita työntekijöille, mutta perimmäisenä ajatuksena HR-työssä on, että myös itse työn pitää olla motivoivaa ja mielekästä, jotta työntekijä voi hyvin.

Tässä 8 asiaa, joita asiantuntijat korostavat työhyvinvoinnin edistämisessä.

1.) Oma aktiivisuus.

Nykyaikainen HR-asiantuntija korostaa ihmisten vastuuta ja aktiivisuutta omassa hyvinvoinnissa. Työnantaja luo puitteet ja antaa työkaluja hyvinvointiin. Muutokset lähtevät lopulta työntekijästä itsestään. Työnantajan tehtävä on motivoida työntekijöitä ja tarjota heille mahdollisimman hyvät puitteet viihtyä, saavuttaa tavoitteensa ja ottaa vastuuta omasta työstään. Autonomian tunne on tärkeä etenkin nuorille sukupolville.

2.) Työhyvinvointi on kokonaisuus.

Työ ei ole irrallinen osa ihmisten elämää vaan merkittävä osa kokonaisuutta, johon kuuluvat työn lisäksi ihmisten arki harrastuksineen sekä uniaika. Yhtä nopeaa yksittäistä ratkaisua työssä jaksamiseen ei ole olemassa. Jos työntekijän arki on erittäin kuormittavaa, työnantajan voi olla mahdotonta luoda olosuhteita työssä jaksamiselle. Ei ole olemassa erikseen työhyvinvointia vaan hyvinvointia, josta jokainen ihminen on lopulta itse vastuussa. Työnantajan vastuulla on parantaa edellytyksiä hyvinvointiin ja kuunnella työntekijöitä.

3.) Työn merkityksellisyys ja arvokkuus.

Huippuammattilaisille raha on harvoin tärkein motivaation lähde työn tekemiselle. Ihmiset haluavat kokea oman työnsä merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti arvokkaana. Tarve kokea olevansa osa suurempaa tarinaa voimistuu työelämässä. Esimiesten ja johtajien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin löytää ja pukea sanoiksi henkilöstölle yrityksen toiminnan merkityksellisyys ja arvo ympäröivälle maailmalle.

4.) Itseohjautuvuus.

Luottamus ja autonomian tunne ovat ratkaisevia työssä viihtymisen tekijöitä. Johtamiskulttuuri on murroksessa. Monet startup- ja pelialan yritykset viitoittavat tietä kulttuurille, jossa tiimit korvaavat esimiehet. Kun oikeat ihmiset työskentelevät oikeissa työtehtävissä ja rooleissa ollaan lähellä itseohjautuvuutta. Monissa menestyvissä uusissa yrityksissä lähtökohta on, että ihmiset hoitavat työnsä hyvin. Työntekijöille annetaan päämäärä ja työkalut sen saavuttamiseksi. Ihminen saa itse päättää milloin ja millä tavalla hän päämäärän tavoittaa. Ihmisten kontrollointi on mennyttä maailmaa. HR-yksiköissä vallitsee lean-kulttuuri, jolloin kerran vuodessa järjestettävän, raskaan kehityskeskusteluprotokollan sijasta työntekijä käy esimiehensä kanssa muutaman kerran vuodessa läpi tärkeitä kysymyksiä. Muutoksia voidaan tehdä tarvittaessa nopeasti.

5.) Liikunta, uni, terveellinen ruoka.

Pienillä asioilla voi olla mullistava vaikutus jaksamiseen ja hyvinvointiin. Aivot tarvitsevat ravintoa noin kolmen tunnin välein. Lounas- ja kahvitauot ovat hyvä keino edistää työhyvinvointia. Niiden vaikutus ei ole vanhentunut. Tauot kannattaa myös viettää hyvässä seurassa keskustellen. On järkevämpää tehdä pieniä päätöksiä, jotka ovat myös pitkäaikaisia. Viidentoista minuutin päivittäinen jumppa- tai venyttelytauko lisää sekä henkistä että fyysistä jaksamista.

6.) Mahdollisuus kehittyä.

Mahdollisuus oppia uutta motivoi ihmisiä ja lisää hyvinvointia työssä. Nykyaikaiselta johtajalta edellytetään hyvin laaja-alaista tietämystä. Esimiehen pitää ymmärtää ihmisten käyttäytymispsykologiaa, lakipykäliä, liiketoimintaa, teknologiaa. Oppimisprosessi on myös monensuuntainen. Työntekijät eivät pelkästään opi johtajilta vaan työntekijät opettavat myös esimiehiään.

7.) Datan analysointi.

Data ja sen hyödyntäminen vyöryvät myös HR-yksiköihin. HR-yksiköt palkkaavat tulevaisuudessa omia data-analyytikoita ja data avaa tulevaisuudessa monia kiinnostavia korrelaatio- ja syyseuraussuhteita henkilöstön hyvinvoinnista. Data-analytiikan kehittyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuloksiin reagoitaisiin tietokoneen äärellä. Kasvokkaisuus ja ihmisten kohtaaminen on HR-työn tulevaisuutta yhä enenevässä määrin.

8.) HR-työ on kokonaisvaltaista.

Henkilöstöyksiköt eivät enää keskity prosessien pyörittämiseen. Työhyvinvointia ei ajatella yrityksissä irrallisena saarekkeena, vaan se on osa organisaation kokonaisuutta ja vahvasti liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Työhyvinvointi syntyy hyvästä johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, hyvästä viestinnästä, työyhteisön kuuntelemisesta sekä terveys- ja hyvinvointipalveluista. Kaikilla näillä osa-alueilla pitää tapahtua jatkuvasti asioita. Nykyaikainen HR-johtaja on organisaatiokulttuurin kehittäjä. Kehitystyöhön osallistuvat myös työntekijät.

Lopuksi on hyvä muistuttaa, että suomalaisyritykset ovat työhyvinvoinnin edelläkävijöitä ja Suomi maa, jossa työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan paljon. Työhyvinvointi voisi olla Suomelle nykyistä merkittävämpi vientituote.

Suomalaistyöntekijät käyvät yhdessä kollegoidensa kanssa säännöllisesti lounaalla ja lähtevät töistä aikaisemmin kuin monissa muissa maissa. Silti meillä ei ole työtehossamme hävettävää. Moni ulkomaalainen haluaa Suomeen töihin, koska työelämäämme mahtuu paljon ihmisenmittaisia asioita.

Ehkä Suomessa on oivallettu, että hyvä arki, uni ja vapaa-aika takaavat tehokkaan työntekijän. Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei kuitenkaan voi pysähtyä paikoilleen ja nykytilanteestakin löytyy paljon kehittämistä. Synkistely ei silti kannata. Suomalaisten työntekijöiden on hyvä tiedostaa asiat, joissa olemme edelläkävijöitä, ja edistää niitä edelleen.

 

Teksti: Jonna Vuokola

 

Lue, kuinka lisätä työhyvinvointia henkilöstöeduilla