Liikkumalla kevyempi mieli

Liikunta ei ole pelkkä vapaa-ajan ilo vaan sillä on suuri vaikutus myös työssä jaksamiseen. Työnantajan kannattaa satsata työntekijöiden liikkumismahdollisuuksiin. Vierumäen liikuntakeskuksessa kehityspäällikkönä työskentelevä Oili Kettunen kertoo miksi.

“Liikunta kuuluu jokapäiväiseen elämääni samanlaisena automaationa kuin hampaiden peseminen. Aina näin ei ole ollut. Kun elämääni vavisutti haastava tilanne, aloin vaistomaisesti käyttää liikuntaa stressin purkamiseen. Se ei poistanut varsinaisia ongelmia elämästäni, mutta helpotti oloani suuresti. Silloin ymmärsin, kuinka kokonaisvaltaisesti liikunta auttaa. Nyt se on kuulunut jo 15–20 vuoden ajan arkeeni. Tarvitsen liikuntaa, jotta ajatus lentää, stressi purkautuu ja voin paremmin.

Työni parissa olen nähnyt monenlaisia burn out -tapauksia ja stressin ilmentymismuotoja. Olemme Vierumäen liikuntakeskuksessa yrittäneet löytää erilaisia keinoja niiden poistamiseen, mutta huomasimme päätyvämme toistuvasti hakemaan apua liikunnasta. Silloin ymmärsin, että liikunnassa täytyy todella olla auttavaa voimaa. Halusin todistaa oivallukseni myös tieteen keinoin, minkä vuoksi päädyin työstämään aiheen parista tutkimusta.

LIIKUNTA TOIMII LÄÄKKEEN LAILLA

Väitöskirjassani Effects of physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults: associations with stress, mental resources, overweight and workability (2015) tutkin, kuinka hyvä kunto ja liikunta vähentävät stressiä työikäisillä ja reserviläisnuorilla. Tulokset olivat huomattavia. Parantunut kunto on yhteydessä parantuneeseen työkykyyn ja vähentyneeseen stressiin. Liikunnalla voidaan myös ehkäistä monia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta, verenpainetauteja, sydänsairauksia, syöpäsairauksia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Liikunta on näiden sairauksien hoitoon tehokas lääke.

Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi liikunta on tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta, ja tästä alkaa olla vahvaa tutkimusnäyttöä. Erilaisia stressiperäisiä oireita voidaan lievittää liikunnan avulla ja siitä voi olla tukea myös mielenterveysongelmien hoitamisessa.

PAKKOLIIKUNTA RASITTAA

Haluan aina muistuttaa, että liikunnan tulisi olla miellyttävää ja mukavaa – pakkoliikunta ei edistä hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että löytäisi oman, mukavan lajin, josta saisi iloa ja mielihyvää. Silloin liikunnalla on erityisen positiivisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin.

Itse rakastan etenkin luonnossa liikkumista: metsän vihreän sävyjä ja pehmeää havupeitettä jalkojen alla. Keuhkoja puhdistavaa raitista ilmavirtausta ja korvissa kaikuvaa lintujen kujerrusta. Nykyään on löydetty paljon tutkimusnäyttöä luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista. Se on tehokas keino laskea verenpainetta ja stressitasoa.

Aikaisemmin juoksin paljon, mutta iän myötä juokseminen on vaihtunut kävelyyn, sauvakävelyyn, kuntosalilla käymiseen ja vesijuoksemiseen. Kun ikä tuo mukanaan erilaisia vaivoja tai rajoitteita, on hyvä hakea itselleen sopivaa lajia uudestaan.

Mikäli mieli käy ylikierroksilla ja keho on äärimmäisen stressaantuneessa tilassa, ei liian raju liikunta ole hyväksi. Kun stressihormonia on veressä, ovat rauhalliset lajit kuten kävely, jooga ja tai chi hyviä rentoutumiskeinoja. Lepo on myös liikunnassa tärkeää, sillä kunto kehittyy levossa.

TYÖNANTAJALTA TUKEA LIIKKUMISEEN

On tärkeää, että yritysjohto ymmärtää liikunnallisen elämäntavan merkityksen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa, sillä se on työkyvyn tukipilari ja edellytys. Hiljattain työelämän piirissä liikunnan tärkeyttä on opittu arvostamaan. Pitkälle on tultu siitä, kun tehtaanjohtaja puuskahti minulle 20 vuotta sitten, että “täällä jumpataan vain kuolleen ruumiini yli”. Nykyään monilla työpaikoilla tuetaan liikuntaa.

On tärkeää, että liikuntaan kannustetaan rakentavasti sitä ryhmää, joka liikuntaa tarvitsee. Jokaiselta työpaikalta löytyy aktiivisia himoliikkujia, mutta ongelmana ovat liikkumattomat. Kuinka heidät saadaan liikkeelle?

Liikunnan tukeminen työpaikoilla on pitkäjänteistä työtä. Paras olisi tehdä alkukartoitus ja seurata edistystä, jotta mukaan saataisiin motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Satunnaiset liikuntakerrat eivät tehoa kaikille. Myös tämä on tärkeä seikka yhdenvertaisuuden, tasapuolisuuden ja tasa-arvon kannalta yrityksissä.”

Työnantaja voi tukea liikunnallista elämäntapaa muun muassa:

  1. Tukemalla henkilöstöliikuntaa, esimerkiksi liikuntaseteleillä
  2. Työpaikkaliikunnalla, esimerkiksi järjestämällä aktiviteetteja työpaikalle.
  3. Järjestämällä liikunnallista valmennusta ”riskiryhmille”, esimerkiksi ylipainoisille.
  4. Kannustamalla työntekijöitä kohti aktiivisempaa elämäntapaa, esimerkiksi yhteisillä tavoitteilla tai kannusteilla.
  5. Digitaalisilla apukeinoilla. Toisia tekniikka ja kehityksen seuraaminen motivoi enemmän.

Myös työnantaja voi mahdollisesti seurata työntekijöiden kehitystä mittausten avulla. Kyse on kuitenkin kokonaiskuvan seuraamisesta eikä kenenkään henkilökohtaisista numeroista.

Jokaiselle työpaikalle on olemassa omanlainen tapa liikkua. Erilaisia vaihtoehtoja kokeilemalla löytyy paras lähestymistapa aktiiviseen elämäntapaan – niin työssä kuin arjessa.

Lue lisää henkilöstöliikunnan tukemisesta sekä liikuntaedun veroedusta.